«  |  »

Makaaberi katsoja

Olen viimeisen viikon sisällä katsellut paria aika heppoista TV-sarjaa yhden jakson verran samasta syystä. Olin nimittäin silmäillyt molempia sarjoja jo aiemmin (tarkoituksella tai vahingossa) ja nyt niiden uusintakierrosten aikana paikallistin tietyt jaksot netistä löytyvien episodioppaiden avulla. Yhteistä näille jaksoille oli tietysti se, että niissä joku sarjan enemmän tai vähemmän vakiokalustoon kuuluva hahmo vaihtaa hiippakuntaa.

Ensimmäinen ohjelmista oli Mies vailla nimeä (John Doe). Joskus taannoin sarjan ensiesityksen aikoihin minulla oli ilmeisesti aina tiettyyn aikaan kouluhommia tms., joita vältelläkseni katselin tällaistakin kuraa. No, silloin mieleni pimeisiin sopukoihin syöpyi jakso, jossa eräs päähenkilön nuori naistuttava kaapataan, ja – yllätys yllätys – jopa löytyy lopulta kuolleena. Koska sankarin saapuminen myöhässä pelastamaan neitoa oli juonenkäänteenä sen verran näppärä, laitoin kyseisen jakson viikko sitten narulle ja katsoin sen seuraavana päivänä. Hitto, että oli pettymys. Okei, kupsahtihan se daami tälläkin kertaa, mutta koko jakso oli jotenkin laimean huono. Ehkä Kalmakaan ei sitten iske enää niin hyvin toisella kerralla.

Toinen kiehtova jakso oli tuoreempi. Joskus aiemmin näin kymmenisen minuuttia eräästä C.S.I. Miamin jaksosta, jossa eräs ryhmän omista kaiffareista makasi kalmona avauspöydällä. Tokihan tuollaisen jakson näkeminen kokonaisuutena olisi ollut kiva juttu, joten seurasin tämän dokumentaarisen reality-sarjan etenemistä (no okei, katselin minä sitä ihan ajankuluksikin muutaman jakson verran) ja odotin kieli pitkällä korvan takana viime sunnuntaina tullutta jaksoa (jonka katsoin nauhalta tänään). Tämä rokkasi paljon paremmin kuin tuo e.m. Ohjelma vailla sisältöä. Niin siinä kävi, että yksi supersankareista otti ja nitkahti, mutta silti jakso pidettiin jotenkin vielä kasassakin. Ja kaveri kirjoitettiin ihan tyylikkäästi ulos sarjasta, jos nyt ei niitä lopun sankarihautajaisia lasketa.

Tässä siis katsaus TV-sarjojen parhaisiin hetkiin viimeisen kuukauden ajalta. Olkaa hyvät. (Ja lopettakaa se friikiksi nimittely! En minä ole outo, olen vain valikoiva katsoja.)

Ai niin, ja hienotunteisena ihmisenä tietysti varoitan kyseisiä sarjoja viiveellä seuraavia: tämä kirjoitus saattoi spoilata molempien sarjojen parhaimmat juonenkäänteet.


Kommentit


«  |  »