Kirjallisuus-meemi
Kirjatoukka-muumihan on via:
Schizo
C.S. Lewisin NARNIA. (tietysti, duh!)
Useinkin. Ensirakkauteni oli Narnian Leijona hahmo Aslan, ennenkuin pidätte minua perverssinä, olin silloin hei ehkä 5 vee. Sittemmin hormoonieni herättyä naishahmoista seksuaalista suuntautumistani vinoviettiseksi horjuttivat ihastuminen Angelicaan ja Emmanuelleen ja anais nïnin hahmoihin, mutta Jean.M. Untinen Auel ja Kaari Utrio maskuliinisilla uroillaan saivat pikku tähtösen takaisin turvallisen heterohakuiseksi. Ainakin teoriassa, eikun siis käytännössä, eiku… Noh, sen jälkeenkin usein hyvässä kirjassa on jokin hahmo johon ihastun tai samaistun niin että lopettaessani kirjan joskus melkein itken koska tuntuu että joudun eroamaan ystävästäni.
Edelleen seuraavia keskeneräisiä , Merrick- Anne Rice (englannin kielisenä)
Anna Karenina- Tolstoi, juoppohullun päiväkirja: vessalukemiston aatelia, pokkariversiossa on entistä pehmeämpi paperi. Lisäksi pikku prinssi ja kasa sarjakuvia, kamuja, modesty blaisea (työsuhde etuja nöäs) sekä matt Groeningin helvettejä on yöpöydällä. Haaveilen lukevani tosin seuraavaksi jotain “järkevää” ja sivistävää.
2 pokkaria, Populaarimusiikkia vittulanjänkältä ja nalle puh zen-filosofiaa. Mutta viikonloppuna kipaisen ostamaan Tim Burtonin “The Melancholy Death of Oyster Boy”-kirjan, vihdoinkin.
Kokonaan? Berndtson, Politiikka tieteenä. Hahhaa, yllättävää, eikö?
Tietysti muiden Blogoslavialaisten koska olemme sisäänpäinlämpiävä eliittiklubi. hähä. Muuten olisi kiva että visukinttu joskus linkittäisi blogoslaviaan päin :D