Elämä omassa tilassa ylenpalttisen mahtavien naapureiden ympäröimänä näyttää vievän viikonlopuista suurimman osan sosiaalisiin yöllisiin punaviinillä höyristettyihin spekulointeihin kunkin puolekannoista ja motiiveista olla puolueettomalla kannalla ja miksi ylipäätään keskustellaankaan puoluekannoista intialaisen musiikin huutaessa tanssimaan, tai, jotain tuollaista viimeisestä talkoilusta jäi käteen.(en minäkään tajua minkä takia pappi puhuu paskaa hautajaisissa, jos vainaja on aivan hirvittävä mulkku, miksi siitä pihää puhua kauniisti ect. -yhtä tärkeitä elämän kysymyksiä)
Matalilla on hauskaa, naapurit pursuavat luovuutta ja ajavat näytelmien tekoa, maalailua sateessa sekä muita aivan uusia ja innostavia asioita. Pihalta voi kerätä satatuhattamiljoonaa käpyä kottikärryyn ja viskoa ne sitten yksitellen takaisin pihalle.
Tenniskentällä voi hakata palloa niin että korvatkin ovat tiilimurskapölyssä ja äidillä hauskaa katsella punaisia ipanoitaan.
nopo taas idättää Plantagenista noudettuja kurpitsan ja tomaatin siemeniä ikkunalaudoilla ja makuuhuoneiden lattioilla.
Vie lakanat ulos kuivumaan, kitkee pioni-penkkiä äitienpäivänä, pomppii pitkin peltoa kuntoilemassa ja odottelee lampaiden lennähdystä metsän reunaan.
Kellä sitten ei ole kivaa?
Oravilla, oravista ei päästä eroon kirveelläkään (tosin se onkin vielä kokeilematta, liukkaat perkeleet!), rauhaa häiritsee jatkuva huutaminen, grillaus ja muut jo edellä mainitut seikat.
Sammakoilla, ne ajetaan sulkapallomailalla takaisin ojiin sisätiloista hirvittävän kirkumisen saattamana.
Maksalla on hankalaa, se ei ymmärrä miten tämä siirtyminen uuteen paikkaan vaikeutti näin pahasti sen työtehtäviä.
Muuten kaikilla on mukavaa, ihankuin maalla vain voi olla.
Nopo @ 2005-05-17 00:43 • Home in kalaukka •
