Kesä.
Noh noh, eihän se vielä hurahtanut, mutta kyllä ilmassa on syksyn tuntua, ainakin koivuilla oli jo siemennysaika joka näyttävästi myös löysi tiensä sisätiloihin. Myös marjapuskissa haisee syksy, joita kolme kappaletta joku on epätoivoissaan istuttanut hehtaarin tilallemme kävi ystävällinen Mummi keräämässä kaksi kippoa marjoja, mitä niillä tehdään on sitten pakastimensulatusoperaation jälkeinen ongelma.
Miksihän sitä ihminen haluaisi sulattaa pakastimen kesällä, kun sää ulkotiloissa ei suosi ajatusta, ja taas talvella haluaisi mieluusti pestä ikkunoita. Pienenä tyttönä harrastin kotona aika-ajoittaista siivousriehaa, ja kerran hulvaannuin pesemäänkin ikkunoita.
Äiti ei tosin ymmärtänyt panostukseni hienoa ideaa kun palasi töistä ja näki makuuhuoneensa ikkunan lasittuneen skrabattavaan kuntoon.
Kyllä minä olisin otettu jos yksi lapasista keskellä talvea kaataisi fairyt ikkunaan ja haluaisi tällä hivuttaa äidiltä aikaa esim. palapelin kokoamiseen.
Mutta kesästä sen verran että kummallista kyllä tänä kesänä kotona oleilu ei ollut yhtään halvempaa kuin seikkailu johonkin toiseen maahan. Kiitos kuuluu tietysti huvipuistojen hinnoittelulle.
5 henkinen setti kun työsuhdebensalla painaa huvituspuistoon ei löydä mitään sen mukavampaa kuin ranneke-tiskin josta saa ihan rahalla maksamalla ostaa jokaiselle nätin oman muovitetun rannekkeen. Oheistuotteena saa tietysti esim. linnamäellä survoa hattaraan, jäätelöön, juotavaa, peleihin ja no, mihin nyt haluaa ihan niin paljon irtorahaa kuin vain löytyy.
Mutta on se vuoristorata, se on paikka jossa jarruttava mies ei kerrankin saa kylmiltä sinkkunaisilta paheksuvaa katsetta kiireisen deittailuaikataulun viivyttämisestä! Ja tuoksu, samanmoinen kuin pienenä astellessani joka päivä radan yli mökillä uimarantaan ja horsmat heiluivat radan kivikkoisessa pinnassa.
Lenkkeily on muuten ihmiset mukavaa puuhaa, vaikka sykemittari onkin kätevä väline, se on erityisen mukava kun se ei sisällä muita toimintoja kuin ajanoton ja sykkeenmittauksen, voi huoletta kirmata liian kovalla sykkeellä ja miettiä miksi polvet tulevat kipeäksi. Myös oman säväyksensä antaa soittimesta tulviva musiikki johon joku on mennyt “vahingossa” tunkemaan Dylanin tuotannon vaikka kaikkihan tietävät ettei urheilla voi like a rolling stone vaan silloin pitää korvissa soida Tieston komppi.
Pitkällisellä tähtäyksellä tavoitteena on kuulemma työntekijätoverin aka. Myself-Personal-Trainerin mielestä juosta keväällä joku saatanan puolimaratonni. Annoin sittenkin sen pikkusormen kun sanoin että voithan sinä suositella miten harjoittaisin liikunnanmuotoja.
Nopo @ 2006-08-11 10:46 • •
